Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset hyvinvoinnin tukena

Hankkeessa on kehitetty varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosympäristöjä ja sekä muita yhteisöjä yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia edistämään.

Hyvinvoiva yhteisö ja ympäristö tukee yksittäisten lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia. Hyvä yksilöllinen työ on ehkäisevää, helposti saavutettavissa, laadukasta sekä lapsi- tai nuorilähtöistä. Varhainen oikea-aikainen tuki ja asiakaslähtöinen monitoimijainen yhteistyö mm. perustasolle jalkautuvina erityistason palveluina  sekä konsultatiivisena tukena ehkäisee syrjäytymistä.

Sivistyksen, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sujuva yhdyspintatyö luo edellytykset lapsi- ja perhelähtöisten palveluiden kehittämiselle. Lapehankkeeseen kytkeytyvä Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi –selvityksessä työryhmä teki sivistys- ja opetustoimen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspintojen ja verkostojohtamisen mallien kartoitukseen pohjautuen ehdotuksia ohjauksesta ja toimintakulttuurin uudistamisesta lapsi- ja perhelähtöisyyden varmistamiseksi uudessa toimintaympäristössä.

Osana Lape muutosohjelman varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena -kehittämiskokonaisuutta on syntynyt yhteisestä työstä hyvinvointia –opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa –opas.  

Kouluterveyskysely toteutetaan parittomina vuosina koko maassa. Tuloksia on mahdollisuus tarkastella  kuntatasolla, maakunnittain ja koko maan tasolla.

Hankkeessa kehittämistyö on painottunut yhteisölliseen ja ehkäisevään työhön sekä lasten, nuorten ja huoltajien osallisuuden lisäämiseen ja vanhemmuuden tukemiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kivijalkana yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kehittämistyö on nivonut kasvatuksen ja opetuksen jatkumon varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle ja yhteistyötä on tehty tiiviisti perhekeskus-, toimintakulttuurin muutos ja erityis- ja vaativan tason kehittämistyön kanssa integraation edistämiseksi.

Yksilöllisen hyvinvointityön ja opiskelijahuollon kehittämisessä painopiste on ollut perustasolle jalkautuvien palvelujen kehittämisessä, monitoimijaisen yhteistyön edistämisessä sekä yksilöllisten, asiakkaan tarpeisiin perustuvien ratkaisujen kehittämisessä mm. koulunkäyntikyvyn edistämiseksi.

Kehittämisalueella on järjestetty hankkeen aikana  neljä maakunnallista työpajaa osin yhteisinä muiden kehittämisalueiden kanssa (yksilöllisen hyvinvointityön vahvistaminen peruspalveluissa, siirtymävaiheet sujuviksi, yhteisöllisen hyvinvointityön vahvistaminen peruspalveluissa ja yhdyspintatyöpaja kuntien sivistyspalveluista vastaaville).

Syksyllä 2017 koottiin Hyvinvointi- ja oppilashuoltotyön selvitys kunnista Uudenmaan lapen hanketyönä. Kuntiin osoitettu kysely kohdentui palveluiden organisointiin, toimintamalleihin, monitoimijaiseen yhteistyöhön sekä toimintakulttuuriin ja sotemuutokseen.