Toimintakulttuurin muutos

Kehittämällä ja levittämällä lapsiystävällisen kunnan toimintamallia pystymme luomaan toimintaa ja päätöksiä asiakaslähtöisemmin ja yksilöllisemmin

Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri mahdollistaa toiminnan organisoinnin ja toteuttamisen tietoon perustuen.

Hankkeessamme tehtävän kehittämistyön tavoitteena on luoda lapsiystävällinen alue, jonka verkostossa toimivat tahot pystyvät luomaan vaikuttavia ratkaisuja pienten lasten, koululaisten ja nuorten arkeen liittyviin haasteisiin sekä tukemaan vanhempia heidän kasvatustyössään. Uudellamaalla olemme tunnistaneet tarpeen yhtenäiselle lapsiystävälliselle hallintomallille, joka mahdollistaa painopisteen siirtämisen lapsi- ja perhelähtöisiin ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin ja palveluihin.

Maakunnalliseen kehittämistyötä tällä osa-alueella ohjaa neljän kunnan konsortio: Askola, Hanko, Lohja ja Raasepori. Sosiaalialan osaamiskeskukset (FSKC, Sosiaalitaito ja Verso), Unicef ja THL ovat vahvasti mukana kehittämistyössä.

Toimenpiteet osa-alueella:

  • Levitetään lapsiystävällinen kunta -toimintamallia strategisen suunnittelun tueksi ja kehitetään sitä koko maakunnan tarpeisiin.
  • Laaditaan ohjeistus lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin. Ohjeistusta voidaan soveltaa paikallisesti sekä hallinnon eri tasoilla. Kannustetaan ohjeistuksen käyttöön.
  • Laaditaan indikaattorit toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden arvioimiseksi ja seuraamiseksi.
  • Lisätään koulutuksen keinoin ja tukimateriaalia tarjoamalla tietoisuutta lapsen oikeuksista sekä lapsenoikeusperustaisesta toimintakulttuurista.
  • Hyödynnetään Lohjalla ja Raaseporissa aloitettua kehittämistyötä.
  • Suunnitellaan ja otetaan käyttöön ”Minun ääni” vaikuttamisen menetelmä, jossa eri-ikäiset lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan valittuihin kehittämistoimenpiteisiin sekä niiden toteutustapoihin.
  • Asiakaslähtöisten, tavoitteellisten ja ratkaisukeskeisten menetelmien ja työkalujen kokeilu ja käyttöönotto.
  • Koulutetaan työntekijöitä lapsiystävälliseen ratkaisukeskeiseen toimintaan.

Lapsivaikutusten arviointi Uudellamaalla

Toimintakulttuurin muutoksen maakunnallisessa ryhmässä olemme rakentaneet työpajamateriaalin Lapsivaikutusten arviointiin perehtymisen tueksi. Materiaalissa kurkistetaan lapsivaikutusten arvioinnin ohjeistuksiin ja perehdytään siihen, miksi lapsiystävällinen hallinto on niin tärkeää.

Työpaja on tilattavissa omalle paikkakunnalle syksyllä 2018! Ole yhteydessä maikki.arola@lohja.fi Työpaja on suunnattu päätösvalmistelijoille, -esittelijöille ja paikallisille poliittisille toimijoille. Ihanteellinen ryhmäkoko työpajaan on 10-12 henkilöä. Työpajamateriaali on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi.

Suomeksi: Kutsu/kuvaus pajasta, Työpajamateriaali, työskentelypohja

Ruotsiksi: Kutsu/ kuvaus pajasta, Työpajamateriaali, Työskentelypohja

LAVA tutuksi työvälineeksi -työpaja toteutettiin 2018 hankealueellamme Lohjalla, Hangossa, Raaseporissa, Porvoossa, Pornaisissa, Karkkilassa ja Vihdissä. Lapsiasiaihmisten verkosto kasvaa!

Lapsivaikutusten arviointi on alueellamme suhteellisen tuore asia. Tässä muutama esimerkki tehdyistä lapsivaikutusten arvioinneista Uudellamaalla:

Lohja: Karstun koulun opetuksen järjestäminen

Nurmijärvi: Nummenpään koulun opetuksen järjestäminen

Onko sinulla tiedossasi hyvä esimerkki lapsivaikutusten arvioinnista, josta toivoisit muiden ottavan mallia? Ilmianna se sähköpostiin osoitteeseen maikki.arola@lohja.fi

 

Lava esimerkkejä muualta Suomesta:

LAVA -taulukko Satakunta ja LAVA_Lahden malli

Lapsiystävällisyys Uudellamaalla

Lapsiystävällinen hallinto näkyy rakenteissa, strategisissa asiakirjoissa ja yleisessä toimintakulttuurissa, johtamisen rakenteissa ja asenteessa jolla rakennamme hallintoa toimivien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ohjaukseen.

Lapsiystävällinen hallinto päätöksenteossa: Päätösten lapsivaikutusten arviointia edistetään kouluttamalla hankealueen kuntien päätösesittelijöitä ja valmistelijoita sekä poliittisia toimijoita lapsivaikutusten arviointiin lapsen oikeusperustaisuuden takaamiseksi. Maakunnallinen toimintakulttuurin muutoksen työryhmä on koostanut 2,5-3h mittaisen omassa kunnassa toteutettavan lapsivaikutusten arviointi –työpajan, jonka kautta kunnalla on mahdollisuus saada hyvät edellytykset lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseen omassa kunnassa. Oleellisena osana lapsivaikutusten arviointia on lasten ja nuorten osallistuminen ja mielipiteiden selvittäminen osana lapsen edun arviointia. Lasten ja nuorten osallisuuden kasvattamista ja osallistamisen malleja on kehitetty hankkeen työpajoissa. Osallisuus ja osallistaminen kulkevat läpi kaikkien LAPE:n kehittämisalueiden ja näkyvät mm. palveluiden kehittämisessä, monitoimijaisessa arvioinnissa ja sujuvissa siirtymävaiheissa SI-SO-TE –palveluissa.

Lapsiystävällinen hallinto palveluiden johtamisessa: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan ja raportoinnin välineitä päättäjille kunta- ja maakunta- rakenteisiin kehitetään indikaattorikokonaisuuksia tukemaan kestävän ja avoimen hallinnon rakenteita. Hyvinvoinnin seurannan yhtenäistäminen ja rakenteistaminen tukee palveluiden painopisteen siirtämistä raskaista ja korjaavista palveluista ehkäiseviin palveluihin. Hyvinvointia mittaamalla saamme näkyä siitä, mitkä kehittämistoimet kunnissa ja maakunnassa edistävät hyvinvointia paikallisesti ja alueellisesti. Tiedolla johtamisen tueksi kunnissa kehitetään ja kokeillaan hallintorajat ylittävää johtamista lapsi- ja perhepalveluissa, nämä verkostojohtamisen mallit tukevat tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Integraatio lapsi- ja perhepalveluissa etenee mm. yhteisen työ- ja toimintakulttuuria rakentamalla. Yhtenä tukimuotona yhteiselle toimintakulttuurille on mm. Luo luottamusta – suojele lasta –verkkokoulutusmateriaali. Materiaalin leviäminen maakuntaan varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden henkilöstön käyttöön on syksyn 2018 tavoitteissa.

Suositamme ja kannustamme edellä mainittujen teemojen kirjaamista kunnan ja maakunnan strategisiin asiakirjoihin ja hyvinvointisuunnitelmiin. Tukea kirjaamiseen saatte tästä asiakirjasta.

Indikaattorityö Uudellamaalla

Indikaattorityö on keskeinen osa kuntien ja maakuntien toiminnan ohjausta. Kehittämistyö tulee suunnata alueille, joissa interventioiden toimivuudesta kokemusta ja näyttöä. Tulevaisuuden näky on, että kunta- ja maakuntahallinnossa tehdään strategisia linjauksia, jotka pohjautuvat laajaan tietopohjaan lasten- nuorten ja perheiden hyvinvoinnista.

Kansallisessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa kehitetään lapsiystävällisen hallinnon malleja eri maakunnissa eri painotuksin. Uudenmaan alueella kehittäminen on painotettu lapsivaikutusten arvioinnin, ammattilaisten osaamisen uudistamisen, osallisuuden mallien kehittämisen ja hyvinvoinnin indikaattorien teemoihin. Muualta Suomesta saamme kokemusta lapsiystävällisistä työpaikoista, lapsibudjetoinnista ja laajemmasta ammattilaisten osaamisen uudistamisesta.

Lapsiystävällinen hallinto palveluiden johtamisessa: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan ja raportoinnin välineitä päättäjille kunta- ja maakunta- rakenteisiin kehitetään indikaattorikokonaisuuksia tukemaan kestävän ja avoimen hallinnon rakenteita. Hyvinvoinnin seurannan yhtenäistäminen ja rakenteistaminen tukee palveluiden painopisteen siirtämistä raskaista ja korjaavista palveluista ehkäiseviin palveluihin. Hyvinvointia mittaamalla saamme näkyä siitä, mitkä kehittämistoimet kunnissa ja maakunnassa edistävät hyvinvointia paikallisesti ja alueellisesti. Tiedolla johtamisen tueksi kunnissa kehitetään ja kokeillaan hallintorajat ylittävää johtamista lapsi- ja perhepalveluissa, nämä verkostojohtamisen mallit tukevat tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Integraatio lapsi- ja perhepalveluissa etenee mm. yhteisen työ- ja toimintakulttuuria rakentamalla.

Lape Uusimaa -Yhdessä olemme enemmän- järjesti kaksi saman sisältöistä indikaattorityöpajaa huhtikuussa 2018. Käsittelyyn otettiin kansallisesta kouluterveyskyselystä yksitoista hyvinvoinnin indikaattoria, joita tarkasteltiin 8.-9.lk tulosten näkökulmasta hankealueemme kuntien tilannetta keskenään vertaillen. Indikaattoreiden valinnassa haluttiin ylläpitää hyvinvoinnin mittaamisen näkökulmaa. Indikaattoreiden valinnan tehnyt asiantuntijajoukko tarkasteli indikaattoreita sekä hallinnon, opetuksen, oppilashuollon, vapaa-ajan että sosiaalipalveluiden näkökulmasta.

Valitut indikaattorit;

 

Kouluterveyskyselyn kokonaisuus kasvaa ja kehittyy. Indikaattoreita on jo kaksi ja puolisataa, eikä koulut tiedä, minne katseensa kohdistaisivat. LAPE –muutosohjelman mukana kyselyyn mm. lisättiin indikaattorit koskien seksuaalista häirintää, väkivaltaa ja aloitettiin sijoitettuna olevien lasten hyvinvointitiedon systemaattinen kerääminen. On hyvä, että tietosisältöjä kehitetään, mutta samanaikaisesti tulisi saada aikaan pitkäkestoisuutta mitattaville teemoille. Valituista indikaattoreista 4/11 indikaattorin osalta saatiin otettua ulos 10 vuoden trendinäkymä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tuottanut kunnille laajamittaisesti materiaalia kouluterveyskyselyn hyödyntämiseksi. mm. THL:n kouluterveyskyselystä tietoa päätöksentekoon ja Hyviä käytäntöjä hyödyntämiseen. Havaintomme kuitenkin on, että kuntien, koulujen ja oppilaitosten tapa käsitellä tuloksia, vaihtelee laajasti ja systeemisyys sekä syklisyys puuttuvat. Havaitsimme myös, että tukea aineiston käsittelyyn oppilaskunnan kanssa osana opetusta kaipaa vielä vankempaa tukea. Nuorten näkemys on, että varhaisella tuella ja perheiden kasvatusvastuussa tukemisella voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin vankemmin.Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksiraportissa tiedolla johtaminen on nostettu omaksi luvukseen. Raportin mukaan eräs kaikkein keskeisimmistä, ellei jopa keskeisin yhdyspintojen saumattoman toiminnan mahdollistaja tai este on tiedon kulku ja tiedolla johtaminen. Parhaimmillaan tiedolla johtaminen on kollektiivinen, vuorovaikutteinen prosessi. Relevantti tieto on onnistuttava tunnistamaan, kokoamaan ja hyödyntämään yhdessä. Hyvinvointitieto on nykyisin kuitenkin riittämättömästi hyödynnettyä. Arjessa tiedolla johtamisen haasteena näyttäytyy usein tiedon valtava määrä ja olennaisen tiedon tunnistaminen, tiedon siiloutuminen hallinnonaloittain, tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus ja se, että kertyvää tilastotietoa ei saada riittävästi palvelemaan toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Eri rekistereitä ja toistuvia tutkimuksia varten kerättävää tietoa ei analysoida riittävästi. Raportissa esitetään, että kuntien ja maakuntien eri toimijoiden tulee hyödyntää ja kehittää yhteistä tietopohjaa. LAPE -palveluiden tiedolla johtamiselle onkin kunkin maakunnan alueella luotava hyvät edellytykset yhteisellä tietopohjalla, jotka tulee rakentaa niin, että se mahdollistaa valtakunnallisen vertailtavuuden ja kokonaiskuvan muodostamisen.

Par’aikaa rakennetaan HYTE –indikaattoreiden minimitietosisältöjä kuntaan ja maakuntaan, poliittisten päättäjien TOP-10 listausta kouluterveyskyselyn indikaattoreista ja KUVA –indikaattoreita sote- ja maakuntauudistuksen tueksi väestön hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden arviointiin sekä palvelujen laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja tehokkuuden seuraamiseen. Haasteena on laajojen tietosisältöjen hajanaisuus ja yksityiskohtaisuus. Meillä on valtava määrä spesifiä tietoa, mutta sen jäsentäminen on haasteena.

Indikaattorit annettiin tarkasteltaviksi hankealueemme (18 kuntaa) nuorisovaltuustoille ja nuorisoraadeille. Järvenpään nuorisovaltuusto ja Hangon nuorisoraati tarttuivat haasteeseen ja kävivät arvokasta keskustelua indikaattoreiden antamasta hyvinvointinäkymästä ja antoivat ehdotuksiaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Näkökulmat olivat arvokkaita ja käytännönläheisiä. Saatoimme havaita sen, ettei tulosten käsittely opettajankokouksessa, sivistyksen johdossa tai oppilashuoltoryhmissä riitä. Niitä tulee käsitellä suoraan oppilaiden kanssa.

Indikaattoreiden kysymyksen asettelu vaihtelee, josta johtuen hyvinvointinäkökulman ylläpitäminen osoittautui paikoin haasteelliseksi. Indikaattoreiden valinnassa haluttiin nähdä oleelliseksi myös tuloksiin vaikuttamisen mahdollisuudet. Paikallistasolla, yksittäisessä kunnassa tai koulussa voidaan tehdä paljon esimerkiksi koulunkäyntimielekkyyden kasvattamiseksi tai yksinäisyyden vähentämiseksi. Työryhmä halusi löytää positiivisia poikkeamia, jotka kannustaisivat maakunnalliseen vertailuun. Sipoossa nuoret kokevat itsensä useammin rentoutuneeksi kuin muut Uudenmaan nuoret, jopa useammin kuin maan keskiarvo. Millaista elämä Sipoossa on, mikä tukee nuorten rentoutumisen kokemusta ja miten tilanne saataisiin koko Uudellemaalle? Hyvinkäällä ja Tuusulassa nuoret ovat enemmän raittiita, miksi? Mitä Mäntsälässä, Sipoossa ja Nurmijärvellä on tehty, kun trendi tilastojen mukaan koulunkäynnistä pitäminen on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana vankasti?

Unicef Lapsiystävällinen maakunta

Lape Uusimaa on mukana Unicefin lapsiystävällinen maakunta -hankkeessa. Hankkeen tiimoilta järjestettiin mm. koulutusta lapsen oikeuksista. Unicefin omille verkkosivuille pääset tästä.

Unicef on julkaissut paljon hyödyllistä materiaalia aiheeseen liittyen, kuten muun muassa kohti lapsiystävällistä maakuntaa –huoneentaulu ja LAVA pähkinänkuoressa.

Lapsiystävällisen hallinnon mallien kehittäminen kansallisella tasolla

LAPE:ssa on koottu kansallinen toimintakulttuurin muutoksen yhteyshenkilöiden verkosto, Uudenmaan edustajana verkostossa on hankepäällikkö Maikki Arola, joka vastaa toimintakulttuurin muutoksen kehittämisestä Uudenmaan muutosohjelmassa. Käsiteltyinä teemoina on ollut mm. lapsivaikutusten arviointi, kansallinen indikaattorityö ja lapsiystävälliset työpaikat. THL:n valmis julkaisu lapsivaikutusten arvioinnista löytyy täältä.

Kansallisella tasolla toimeenpanon tuessa on korostettu maakuntiin jalkautuvaa tukea ja toteutettu valtakunnallisten tilaisuuksien lisäksi maakunnallisia seminaareja, koulutuksia, valmennuksia ja työpajoja. Keskeisimmät toimeenpanon tukena tuotetut julkaisut ovat Lapsivaikutusten arviointi -ohjeistus  ja Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Tarkastelussa lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä ja esimerkkejä lapsivaikutusten arvioinneista – . Julkaisut käännetään myös ruotsiksi.