LAPE Uusimaa hanke

LAPE Uusimaa hanke käynnistyi helmikuussa 2017. Uudenmaan hanketta oli toteuttamassa kahdeksantoista kuntaa Uudenmaan alueelta. Hankkeemme kehittämistyöhön sitoutuivat Karkkila, Vihti, Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen, Nurmijärvi, Lohja, Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Askola, Inkoo, Tuusula, Siuntio, Sipoo, Raasepori ja Hanko. Valtionavustusta saivat myös kolme sosiaalialan osaamiskeskusta FSKC, Sosiaalitaito ja Verso. Järjestöistä rahoitusta sai Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri. Tiiviissä yhteistyössä LAPE muutosohjelman kanssa Uudenmaan alueella oli myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, alueemme seurakunnat sekä järjestöt. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 1,75 miljoonaa euroa valtionavustuksen ollen 1,4 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulla oli samanaikaisesti käynnissä LAPE PKS Lapsen paras –Yhdessä enemmän muutosohjelma, jonka maantieteelliseen hankealueeseen kuului pääkaupunkiseudun kuusi kuntaa; Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava. Uudenmaan alueella on kokonaisuudessaan kaksikymmentäkuusi kuntaa. Myrskylä ja Pukkila eivät olleet rahoitusosuudella mukana LAPE muutosohjelmassa, mutta Uudenmaan hanke välitti kaikkien tilaisuuksien ja työpajojen kutsut myös näihin kuntiin. Myrskylän ja Pukkilan sote –palvelut tuottaa Orimattila, ja siten nämä kunnat ovat sote –palveluiden osalta linkittyneet Päijät-Hämeen alueeseen.

Lape Uusimaa, Päijät-Hämeen LAPE ja pääkaupunkiseudun LAPE muodostivat yhdessä hankekolmikon, joiden välistä yhteistyötä on tehty mm. OT –keskustyössä ja VIP –verkostoissa.

Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan hankkeet täydensivät toisiaan hieman erilaisin painotuksin. PKS Lapsen paras yhdessä enemmän hankkeessa keskiössä oli monikulttuuristen perheiden palveluiden kehittäminen, joka muun Uudenmaan alueella näyttäytyi pienempänä kokonaisuutena. Erityistason ja vaativan tason kehittämistyötä tehtiin Lape Uusimaa -hankkeessa pienemmällä painoarvolla ja tiiviissä maakunnallisessa yhteistyössä mm. PKS Lapen työryhmiin muun Uudenmaan edustus saattamalla. Lape Uusimaan hankkeessa kehitettiin lapsiystävällisen hallinnon malleja, jotka eivät puolestaan olleet pääkaupunkiseudun hankesuunnitelmassa. Hankkeet tekivät tiivistä yhteistyötä vuosien 2017 ja 2018 aikana muun muassa palvelukuvausten, yhteisten työpajojen, integraatiokummien toiminnan, yhdyspintatyön ja erilaisten työryhmien tiimoilta. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös I&O ja ODA -kärkihankkeiden kanssa.

Hankkeen suunnitelmavaiheessa kartoitettiin mahdollisia yhteistyökumppaneita seurakunnista, järjestöistä, oppilaitoksista ja yrityksistä yhteisen kehittämisen mahdollistamiseksi. Alun perin suunnitellusta yhteistyöstä toteutui vain osa, ja mm. oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö jäi aiottua pienemmäksi; oppilaitoksille ja kärkihankkeille (I&O ja LAPE) yhteistyössä järjestetty työpaja keräsi niin vähän ilmoittautuneita, että tilaisuus oli peruttava. Yhteistyöavaukset tuottivat vankemmin tulosta peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa.

Tiiviimmin yhteistyötä on hankkeen aikana tehty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, sosiaalialan osaamiskeskusten, Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Unicefin, A-klinikkasäätiön, Lastensuojelun keskusliiton, SOS –lapsikylän, Me. säätiön, Väestöliiton, Opetus ja kulttuuri ministeriön, Opetushallituksen, Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen toimijoiden kanssa.

Työpajoissa oli tämän lisäksi mukana Valteri, Suomen Mielenterveysseura, Pesäpuu ry ja Vanhempainliitto, Osallisuuden aika, Kuntaliitto, Pienperheyhdistys, Carrot revolution oy, Tatsi ry, Asemanlapset, Luksia, Porvoon amisto, Edupoli, Point College, Paloma, Monika-naiset ry, Suomen kurdien kulttuurikeskus, Meri-Rastilan toimintakeskus, Familia ry, Finnfami, Konsom ry, Lohjan monitoimikeskus, Uusimaa 2019, Jaatinen ry ja Kevätkummun korttelicoach.

Hankkeessa verkostoiduttiin nuorisovaltuustojen, maahanmuuttajaverkostojen, perhetyö-verkostojen ja monialaisten organisaatioiden kanssa. Verkostoiduimme muun muassa Vuorelan koulukodin, KELA:n, Socfinder Oy:n, Valtionvarainministeriön avoimen hallinnon kanssa, Lapsiasiainvaltuutetun kanslian, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön, Oma Kamu ry:n, Kaapatut lapset ry:n, Äidit irti synnytysmasennuksesta ry:n, 4H –liiton kanssa sekä MLL Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa.

Kehittämistyöhön osallistui myös Steam Lane Oy, Yoso Oy, Kuura Health, Mobile Kid Oy, ja Zoturi Oy. Kaikki edellä mainitut yritysyhteistyöt liittyivät digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Hankkeen aikana hanketoimiston väki tapasi lukuisia kokemusasiantuntijoita. Teemallisia tapaamisia pidettiin mm. vammaisen lapsen vanhemmuuden, vanhempien päihteidenkäytön, sijaisvanhemmuuden, koulukiusaamisen, nuorten miesten syrjäytymisen, neuvolapalveluiden, ja monikulttuurisuuden ympärillä. Kokemusasiantuntijoita oli mukana työpajoissa pitämässä puheenvuoroja, osallistumassa paneelikeskusteluihin sekä yhteistyöskentelyyn.

LAPE muutosohjelma toimi maakunnallisen yhteistyön areenana ja viestin viejänä useiden teemojen osalta. Unicefin kuntamallia tehtiin alueellamme tunnetummaksi hankkeen myötä ja yhtä lailla mahdollistettiin ja tuettiin Sitran kustannusvaikuttavuusinvestointiin liittyvien Lapsi SIB –pilottien valmistelua alueellamme. LAPE muutosohjelma mahdollisti ja tuki ITLA:n näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönottoa alueella niin taloudellisesti kuin ohjauksellisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjasivat hanketta yhdessä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Muutosohjelman kansallisen tason ohjaus oli poikkeuksellista suhteessa aiempiin kehittämishankkeisiin. Muutosohjelmassa keskeistä oli ohjata muutosta kaikissa kahdeksassatoista maakunnassa samanaikaisesti.

Hankeaika

Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2017–31.12.2018.

HANKE SUUNNITELMA LAPE UUSIMAA.

HANKKEEN RAPORTTI.