Kuntamme muodostavat pienten kuntien kaaren pääkaupunkiseudun ympärillä. Kuntamme ovat erikokoisia sekä väestöpohjiltaan erilaisia ja muodostavat täten pienoiskuvan Suomen kuntien monimuotoisuudesta. Kunnissamme on paljon suomenkielisiä, ruotsinkielisiä sekä Suomeen muualta muuttaneita perheitä, joiden tarpeet liittyvät vahvasti arjessa syntyvien haasteiden tukemiseen. Kunnissamme on tehty aiempaa kehittämistyötä eri lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa, mutta olemme yhdessä tunnistaneet tarpeen painopisteen siirtämiseen korjaavista ehkäiseviin palveluihin.

Erityistä huomiota kehittämistyön yhteydessä kohdistamme maakunnallisen verkoston luomiselle, jotta kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut saadaan yhteen sovitettua lapsi- ja perhelähtöiseksi integroiduksi palvelujen kokonaisuudeksi ja täten parannettua palveluiden oikea-aikaista saatavuutta. Hankkeemme tuottaa sisältöä Uudellamaalla toteutuvaan sote-uudistukseen ja samalla toteutamme sote-uudistuksen muutostyötä. Hankkeessamme tehtävän kehittämistyön tavoitteena on luoda lapsiystävällinen alue, jonka verkostossa toimivat tahot pystyvät luomaan vaikuttavia ratkaisuja pienten lasten, koululaisten ja nuorten arkeen liittyviin haasteisiin sekä tukemaan vanhempia heidän kasvatustyössään. Kehittämistyömme motto on YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN ja hyödynnämme kehittämistyössämme kehittämäämme viitekehystä:

Kehittämiskohteet

Olemme valinneet kehittämisen kohteiksi erityisesti perhekeskustoimintallin kehittämisen (kehittämiskokonaisuus II) sekä varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuen kehittämisen (kehittämiskokonaisuus III). Edellä mainittuja täydennetään lapsiystävällisen toimintakulttuurin kehittämisellä (kehittämiskokonaisuus I) ja erityispalvelujen osalta uusia toimintamalleja, monialaista yhteistyötä sekä perhetyötä ja -kuntoutusta kehittämällä (kehittämiskokonaisuus IV).

Hankkeeseen sitoutuneet toimijat

Hankkeemme kehittämistyöhön ovat sitoutuneet: Karkkila, Vihti, Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen, Nurmijärvi, Lohja, Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Askola, Inkoo, Tuusula, Siuntio, Sipoo, Raasepori ja Hanko. Hankkeessamme ovat edustettuina sosiaali- ja terveyspalvelut, kasvatus- ja opetustoimi sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi. Kuntiemme lisäksi hankkeessa ovat mukana omilla rahoitushakemuksillaan neljä kolmannen sektorin toimijaa: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan Piiri, Sosiaalitaito – Socialkompetens, FSKC sekä Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos. Yhteistyöverkostoon olemme pyytäneet mukaan useita eri toimijoita, joiden kanssa tehdään yhteistyötä valittujen kehittämiskokonaisuuksien ja niissä suunniteltujen toimenpiteiden osalta. Yhteistyöhön ovat sitoutuneet alueemme sairaanhoitoalueet, Porvoon seurakuntayhtymä, Lohjan seurakunta, Nurmijärven seurakunta, Barnvårdsföreningen i Finland, Sitra, Suomen sovittelufoorumi, Mobile Kid, Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Laurea-ammattikorkeakoulu, Arjessa Oy, Neljä astetta. Lisäksi teemme yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa, joiden osalta yhteistyön muodoista päätetään hankkeen vaiheessa I.

Hankealueella asuu yhteensä yli 420 000 asukasta. Hankekunnistamme suurimmat ovat Porvoo, Lohja, Hyvinkää, Nurmijärvi ja Järvenpää, joiden väestöpohja on yli 40 000 asukasta. Uudenmaan kuntien väestöpohjan ennustetaan jatkavan kasvuaan, mikä johtuu pääosin yli 65-vuotiaiden määrän kasvun johdosta. Työikäisten, nuorten ja lasten osuus väestöstä laskee tulevaisuudessa hiukan.

Keski-Uudellamaalla nk. KUUMA-kunnissa asuu noin 20 % koko maakunnan väestöstä. Läntisellä Uudellamaalla Lohja on kasvanut KUUMA-kuntien tapaan, mutta vuosien 2014 ja 2015 aikana Läntisen Uudenmaan väkimäärä on kokonaisuudessaan laskussa. Itäisen Uudenmaan väliluku on kasvanut tasaisesti 90-luvun laman jälkeen ja erityisesti viime vuosina kasvua on pitänyt yllä nettosiirtolaisuus.

Suomessa vieraskielinen väestö on keskittynyt Uudellemaalle. Koko Uudenmaan alueella asuu yli puolet Suomen ulkomaalaisista, joista noin 10 000 – 11 000 asuu tämän hankkeen kunnissa. Uusimaa on vahvasti kaksikielinen alue, joten ruotsinkielisten osuus väestöstä on osassa kunnistamme hyvinkin merkittävä.

Hankeaika

Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2017–31.12.2018.

HANKE SUUNNITELMA LAPE UUSIMAA.