Uudenmaan perhekeskustoiminnassa keskeistä on osaamisen hyödyntäminen

TIEDOTE 20.6.2018

 

Yhtenä kehittämisalueena LAPE muutosohjelmassa on perhekeskustoimintamallin kehittäminen. Kehittämisessä keskeisenä tavoitteena on rakentaa lähipalveluna toimiva perhekeskustoimintamalli. Hankkeessamme kehitetään integratiivista kokonaisuutta, joka mahdollistaa perheille oikea-aikaisen tuen.

 

Perhekeskustoimintamallia on kehitetty Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Lohjalla, Loviisassa, Mäntsälässä, Porvoossa ja Sipoossa. Lisäksi perhekeskustoiminnan uudenlainen suunnittelutyö on aloitettu Raaseporissa ja Hangossa.

 

LAPE –muutosohjelmassa on kehitetty fyysisiä perhekeskuksia, avoimia kohtaamispaikkoja ja sähköistä perhekeskusta. Uudenmaan kuntien perhekeskusten katselmuksessa saimme kattavan kuvauksen perhekeskustilanteesta. Yhteinen käsitys oli, että perhekeskustoiminnan kehittämisen myötä, olemme saaneet aktivoitua monitoimijaisen yhteistyön kautta osaamisresurssin käytön maksimoinnin.

Yhteinen ymmärrys palveluprosesseista on kasvanut ja yhteinen käsitteistö sekä työkieli on rakentunut mahdollistaen monitoimijaisen arvioinnin kehittämisen. Asiakkaaksi ohjautuminen on helpottunut ja nopeutunut. Henkilöstön kustannustietoisuus ja käsitys toiminnan vaikuttavuudesta on lisääntynyt. LAPE ohjelman aikana on tunnistettu keskeiset perhepalveluiden hyvinvoinnin indikaattorit.

”Enää emme puhu yhteistyöstä, vaan yhteisestä työstä.”

Yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen on toiminut mahdollistajana. Kehittämistyöhön on vaikuttanut olennaisesti organisaatiorakenteiden muutokset Mäntsälässä, Järvenpäässä, Porvoossa ja Lohjalla.

 

Olemassa olleisiin perhekeskuksiin on liitetty muita palveluita ja niiden osia. Muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluiden liittäminen osaksi perhekeskustoimintaa on toteutunut Järvenpäässä ja Hyvinkäällä ja lastensuojelu Hyvinkäällä, Lohjalla, Loviisassa, Mäntsälässä ja Sipoossa. Muita keskeisiä perhekeskuksiin liitettyjä palveluita on aikuissosiaalityö, lasten mielenterveyspalvelut, aikuisten mielenterveyspalvelut, maahanmuuttopalvelut, suun terveydenhuolto, perheoikeudelliset palvelut ja järjestöjen toiminta. Avovastaanotto –toimintaa on aloitettu ja lisätty aktiivisesti. Mm. neuvolapsykologin ja perhepalveluiden sosiaaliohjaajan osalta.

 

LAPE muutosohjelman aikana perhekeskuksissa on tehty uusia yhteistyöavauksia alueellisten palveluiden kanssa. Muun muassa kirjastojen kanssa on luotu uusia yhteistyörakenteita. Kirjasto voi toimia kohtaamispaikkana tai kirjaston toiminta voi jalkautua perhekeskukseen.

”Tätäkään lasta ei olisi sijoitettu, jos perhe olisi saanut tuen riittävän varhain ja oikeaan aikaan. Tuntuu hyvältä, että nyt voimme auttaa heti kun avuntarve ilmenee.”

Perhekeskustoiminnan alustat ovat olleet erilaisia. Hangon perhekeskus on perustettu 2008, jonka jälkeen perhekeskuksia on syntynyt vähitellen vuosien varrella. LAPE muutosohjelman aikana on avattu uudet perhekeskukset Porvooseen, Hyvinkäälle ja Lohjalle. Loviisa muuttaa uusiin yhteisiin tiloihin syksyllä ja Porvooseen avataan loppuvuodesta uusi täyden palvelun perhekeskus. Hyvinkäällä ja Hangossa perhekeskustoiminta on kehittynyt yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa ja muissa kunnissa palvelu on rakentunut neuvolan tai perhesosiaalityön ympärille.

Perhekeskustoimintamallin yhteisinä nimittäjinä näyttäytyy monitoimijainen arviointi, asiakkaan kohtaaminen ja osallisuus sekä monialainen yhteistyö. Erityisosaamista ja vahvuutta Uudenmaan perhekeskuksista löytyy Mäntsälästä nopean ensiarvioinnin tiimityöstä ja laaja-alaisesta yhteen sovittavasta johtamisesta, Lohjalta erikoissairaanhoidon palvelujen integroinnista perhekeskukseen, Loviisasta monikulttuuristen perheiden tarpeisiin vastaamisesta, Porvoosta vanhemmuusvalmennuksesta, Sipoossa laaja-alaisesta yhteen sovittavasta johtamisesta ja yksilöllisten tarpeenmukaisten palvelupolkujen kehittämisestä, Järvenpäästä asiakassegmentoinnista ja neuropsykiatrisesta valmennuksesta.

Uudenmaan LAPE:n hankealueella on n. 420 000 asukasta. Tämänhetkiset perhekeskusalueet kattavat 249 900 asukasta, vuoden 2018 loppuun mennessä luku on 288 900. Perhekeskuspalveluiden ulkopuolella, pirstaleisten lapsiperhepalvelujen käyttäjinä on toistaiseksi 206 900 asukasta. Suurin maantieteellinen katve on Länsi-Uusimaan alueella, jossa perhekeskustoiminta puuttuu neljästä kunnasta, mutta väestöllisesti suurin katve on Keski-Uudellamaalla, jossa perhekeskustoiminnan ulkopuolella on 19,20% hankealueemme väestöstä. Tavoitteena vuonna 2018 on saada koko Uudenmaan kattava perhekeskustoimintamalli valmiiksi, jotta palvelukokonaisuus vai tavoittaa koko Uudenmaan väestön lähivuosien aikana.

LAPE –muutosohjelma on mahdollistanut osaamisen lisäämistä niin menetelmällisesti kuin käsitteellisesti. Maakunnallinen yhteistyö on mahdollistanut yhteisen kokemuksellisen oppimisen. LAPE –muutosohjelman aikana syntynyt perhekeskusverkosto jatkaa vuonna 2019 ja kutsuu mukaan myös kunnat, jotka ovat olleet perhekeskuskehittämisen ulkopuolella. Perhekeskuskehittäminen integroidaan vankasti sote –valmisteluun. Vielä selvitämme vastausta kysymykseen, millaista osaamista on oltava perhekeskuksen palvelukokonaisuudessa?

Lisätietoja:

Hankekoordinaattori Sanna Nieminen, sanna.nieminen@lohja.fi , p. 044 369 1663

LAPE Uusimaa Perhekeskus

#lapemuutos #lapeuusimaa #perhekeskus #tuloksia

Lape Uusimaa – Yhdessä olemme enemmän, www.lapeuusimaa.fi