Tietopohja- ja indikaattorityö palveluiden kehittämisen pohjana

Yhtenä kehittämisalueena hankkeessamme on toimintakulttuurin muutos. Toimintakulttuurin muutoksessa kehitetään lapsiystävällisen hallinnon malleja. Lapsiystävällinen hallinto palvelee valtion, tulevien maakuntien ja kuntien toimintaa. Indikaattorityö on keskeinen osa kuntien ja maakuntien toiminnan ohjausta. Kehittämistyö tulee suunnata alueille, joissa interventioiden toimivuudesta kokemusta ja näyttöä. Tulevaisuuden näky on, että kunta- ja maakuntahallinnossa tehdään strategisia linjauksia, jotka pohjautuvat laajaan tietopohjaan lasten- nuorten ja perheiden hyvinvoinnista.

Kansallisessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa kehitetään lapsiystävällisen hallinnon malleja eri maakunnissa eri painotuksin. Uudenmaan alueella kehittäminen on painotettu lapsivaikutusten arvioinnin, ammattilaisten osaamisen uudistamisen, osallisuuden mallien kehittämisen ja hyvinvoinnin indikaattorien teemoihin. Muualta Suomesta saamme kokemusta lapsiystävällisistä työpaikoista, lapsibudjetoinnista ja laajemmasta ammattilaisten osaamisen uudistamisesta.

Lapsiystävällinen hallinto palveluiden johtamisessa: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan ja raportoinnin välineitä päättäjille kunta- ja maakunta- rakenteisiin kehitetään indikaattorikokonaisuuksia tukemaan kestävän ja avoimen hallinnon rakenteita. Hyvinvoinnin seurannan yhtenäistäminen ja rakenteistaminen tukee palveluiden painopisteen siirtämistä raskaista ja korjaavista palveluista ehkäiseviin palveluihin. Hyvinvointia mittaamalla saamme näkyä siitä, mitkä kehittämistoimet kunnissa ja maakunnassa edistävät hyvinvointia paikallisesti ja alueellisesti. Tiedolla johtamisen tueksi kunnissa kehitetään ja kokeillaan hallintorajat ylittävää johtamista lapsi- ja perhepalveluissa, nämä verkostojohtamisen mallit tukevat tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Integraatio lapsi- ja perhepalveluissa etenee mm. yhteisen työ- ja toimintakulttuuria rakentamalla.

Lape Uusimaa -Yhdessä olemme enemmän- järjesti kaksi saman sisältöistä indikaattorityöpajaa huhtikuussa 2018. Käsittelyyn otettiin kansallisesta kouluterveyskyselystä yksitoista hyvinvoinnin indikaattoria, joita tarkasteltiin 8.-9.lk tulosten näkökulmasta hankealueemme kuntien tilannetta keskenään vertaillen. Indikaattoreiden valinnassa haluttiin ylläpitää hyvinvoinnin mittaamisen näkökulmaa. Indikaattoreiden valinnan tehnyt asiantuntijajoukko tarkasteli indikaattoreita sekä hallinnon, opetuksen, oppilashuollon, vapaa-ajan että sosiaalipalveluiden näkökulmasta.

Valitut indikaattorit;

Indikaattoreiden kysymyksen asettelu vaihtelee, josta johtuen hyvinvointinäkökulman ylläpitäminen osoittautui paikoin haasteelliseksi. Indikaattoreiden valinnassa haluttiin nähdä oleelliseksi myös tuloksiin vaikuttamisen mahdollisuudet. Paikallistasolla, yksittäisessä kunnassa tai koulussa voidaan tehdä paljon esimerkiksi koulunkäyntimielekkyyden kasvattamiseksi tai yksinäisyyden vähentämiseksi. Työryhmä halusi löytää positiivisia poikkeamia, jotka kannustaisivat maakunnalliseen vertailuun. Sipoossa nuoret kokevat itsensä useammin rentoutuneeksi kuin muut Uudenmaan nuoret, jopa useammin kuin maan keskiarvo. Millaista elämä Sipoossa on, mikä tukee nuorten rentoutumisen kokemusta ja miten tilanne saataisiin koko Uudellemaalle? Hyvinkäällä ja Tuusulassa nuoret ovat enemmän raittiita, miksi? Mitä Mäntsälässä, Sipoossa ja Nurmijärvellä on tehty, kun trendi tilastojen mukaan koulunkäynnistä pitäminen on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana vankasti?

Kouluterveyskyselyn kokonaisuus kasvaa ja kehittyy. Indikaattoreita on jo kaksi ja puolisataa, eikä koulut tiedä, minne katseensa kohdistaisivat. LAPE –muutosohjeman mukana kyselyyn mm. lisättiin indikaattorit koskien seksuaalista häirintää, väkivaltaa ja aloitettiin sijoitettuna olevien lasten hyvinvointitiedon systemaattinen kerääminen. On hyvä, että tietosisältöjä kehitetään, mutta samanaikaisesti tulisi saada aikaan pitkäkestoisuutta mitattaville teemoille. Valituista indikaattoreista 4/11 indikaattorin osalta saatiin otettua ulos 10 vuoden trendinäkymä.

Indikaattorit annettiin tarkasteltaviksi hankealueemme (18 kuntaa) nuorisovaltuustoille ja nuorisoraadeille. Järvenpään nuorisovaltuusto ja Hangon nuorisoraati tarttuivat haasteeseen ja kävivät arvokasta keskustelua indikaattoreiden antamasta hyvinvointinäkymästä ja antoivat ehdotuksiaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Näkökulmat olivat arvokkaita ja käytännönläheisiä. Saatoimme havaita sen, ettei tulosten käsittely opettajankokouksessa, sivistyksen johdossa tai oppilashuoltoryhmissä riitä. Niitä tulee käsitellä suoraan oppilaiden kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tuottanut kunnille laajamittaisesti materiaalia kouluterveyskyselyn hyödyntämiseksi. mm. THL:n kouluterveyskyselystä tietoa päätöksentekoon ja Hyviä käytäntöjä hyödyntämiseen. Havaintomme kuitenkin on, että kuntien, koulujen ja oppilaitosten tapa käsitellä tuloksia, vaihtelee laajasti ja systeemisyys sekä syklisyys puuttuvat. Havaitsimme myös, että tukea aineiston käsittelyyn oppilaskunnan kanssa osana opetusta kaipaa vielä vankempaa tukea. Nuorten näkemys on, että varhaisella tuella ja perheiden kasvatusvastuussa tukemisella voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin vankemmin.

Par’aikaa rakennetaan HYTE –indikaattoreiden minimitietosisältöjä kuntaan ja maakuntaan, poliittisten päättäjien TOP-10 listausta kouluterveyskyselyn indikaattoreista ja KUVA –indikaattoreita sote- ja maakuntauudistuksen tueksi väestön hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden arviointiin sekä palvelujen laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja tehokkuuden seuraamiseen. Haasteena on laajojen tietosisältöjen hajanaisuus ja yksityiskohtaisuus. Meillä on valtava määrä spesifiä tietoa, mutta sen jäsentäminen on haasteena.

Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksiraportissa tiedolla johtaminen on nostettu omaksi luvukseen. Raportin mukaan eräs kaikkein keskeisimmistä, ellei jopa keskeisin yhdyspintojen saumattoman toiminnan mahdollistaja tai este on tiedon kulku ja tiedolla johtaminen. Parhaimmillaan tiedolla johtaminen on kollektiivinen, vuorovaikutteinen prosessi. Relevantti tieto on onnistuttava tunnistamaan, kokoamaan ja hyödyntämään yhdessä. Hyvinvointitieto on nykyisin kuitenkin riittämättömästi hyödynnettyä. Arjessa tiedolla johtamisen haasteena näyttäytyy usein tiedon valtava määrä ja olennaisen tiedon tunnistaminen, tiedon siiloutuminen hallinnonaloittain, tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus ja se, että kertyvää tilastotietoa ei saada riittävästi palvelemaan toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Eri rekistereitä ja toistuvia tutkimuksia varten kerättävää tietoa ei analysoida riittävästi. Raportissa esitetään, että kuntien ja maakuntien eri toimijoiden tulee hyödyntää ja kehittää yhteistä tietopohjaa. LAPE -palveluiden tiedolla johtamiselle onkin kunkin maakunnan alueella luotava hyvät edellytykset yhteisellä tietopohjalla, jotka tulee rakentaa niin, että se mahdollistaa valtakunnallisen vertailtavuuden ja kokonaiskuvan muodostamisen.

#lapemuutos #lapeuusimaa #hyvinvointisuunnitelma #kaupunkistrategia #sotekeittokirja #toimintakulttuuri #lapsenoikeudet #avoinhallinto #lapsiystävällinen #indikaattori #tiedollajohtaminen #yhdyspinta

Lape Uusimaa – Yhdessä olemme enemmän / Hankepäällikkö Maikki Arola