Asukkailta kysyttiin kehittämistarpeista – kärjessä helposti, nopeasti saatava apu sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa toteutetaan valtakunnallista lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisen toimeenpano-ohjelmaa, Lapea. Kehittämistyötä suuntaavat  asukkaiden sekä palveluita käyttävien asiakkaiden näkemykset. Meneillä olevaa kehittämistyötä suuntaavat myös valtakunnalliset linjaukset, kuten Olli-Pekka Heinosen työryhmän valmistelema yhdyspintaselvitys (STM 2/2018) sekä Aulikki Kananojan lastensuojelun kehittämistä käsittelevä selvitys (STM 3/2018). Valtakunnallista kehittämistyötä toimeenpannaan lapsi- ja perhepalveluien (LAPE) muutosohjelmassa.

Kuva: STM kuvapankki

 

Uudenmaan ja Etelä-Karjalan maakuntien asukkaiden näkemysten mukaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kehittämisen tulisi kohdentua helposti saavutettaviin ja löydettäviin palveluihin esim. muiden sote-palveluiden välittömässä yhteydessä oleviin perhepalveluihin. Asukkaat näkevät, että kehittämisen tulisi kohdistuva myös ns. liikkuviin palveluihin, jotka voivat jalkautua esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin lähelle lapsen normaalia arkiympäristöä. ”Palvelut tulee olla lähellä, niin ettei niiden vuoksi tarvitse matkustaa kymmeniäkään kilometrejä, ettei vaadita autoa tai muuta kulkuneuvoa niiden saavuttamiseksi”.

Jalkautuvat palvelut osaltaan edistävät moniasiantuntijaista yhteistyötä. Esimerkiksi lasten terapiapalveluiden toteutuessa koulussa mahdollistuu sivistyspalveluissa toimivien opettajien ja terveyspalveluissa toimivien terapiatyöntekijöiden kohtaaminen. Erityisen toivottavaa asukkaiden mielestä on eri palveluiden toimijoiden välinen sujuva yhteistyö. Asiakasta koskeva tieto ei tällä hetkellä siirry eri järjestelmistä toiseen, mutta erilaiset moniasiantuntijaiset toimintamallit esimerkiksi koulussa edistävät lapsen ja perheen palveluiden yhteensovittamista. Tiedon välittyminen eri toimijoiden välillä on asiakkaiden näkökulmasta aivan oleellista: “Ainakin kaikilla pitäisi olla pääsy asiakkaan tietoihin ja tieto pitäisi olla yhdessä ja samassa järjestelmässä.” Myös erilaisten sähköisten palveluiden kehittämistä pidettiin tärkeämpänä, kuin esimerkiksi palveluiden asiointiympäristön tai yksinomaan kotiin tuotavien palveluiden kehittämistä.

Perhekeskus kokoaa lapsi- ja perhepalvelut keskitetysti yhteen

Uudenmaan ja Etelä-Karjalan Lapehankkeiden toteuttama asukaskysely osoitti, että lapsi- ja perhepalveluissa keskeistä on myös palveluiden saavutettavuus sekä niin sanotut matalan kynnyksen palvelut. Matalan kynnyksen palvelut tarkoittavat käytännössä esimerkiksi varhaista avun saamista ja oikean palvelun löytymistä lasta, nuorta tai perhettä kohdanneissa elämän pulmatilanteissa.

Erilaisia varhaisen tuen toimintamalleja kehitetään sekä Etelä-Karjalan ja Uudenmaan Lape-hankkeessa. Molemmissa maakunnissa tehtävä perhekeskuksen kehittäminen tuo lasten ja perheiden palveluiden keskitetysti yhteen. Oheisessa kuvassa on esitetty esimerkkejä Lape-hankkeissa toteuttavista kehittämispiloteista ja ketteristä kokeiluista Uudellamaalla sekä Etelä-Karjalassa: esimerkkejä kehittämisestä Uusimaa ja Etelä-Karjala

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) toteutti yhteisen asukaskyselyn Uudellamaalla sekä Etelä-Karjalassa. LAPE:n yhtenä tavoitteena on vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja kuulemista. Kyselyn toteuttaja-tilaajat olivat Uudenmaan ja Etelä-Karjalan Lape-hankkeet. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa alueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen käyttäjien kokemuksia ja kehittämistarpeita sekä saada asukkaiden ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta kuva nykytilanteesta ja kehittämisen tarpeista.

Kyselyn kohderyhmänä olivat lasten, nuorten ja perheiden palveluita käyttävät asukkaat ja kysely kohdistettiin aikuisille. Kyselyyn vastasi yli 1800 asukasta Uudeltamaalta, joista ruotsinkielisiä yli 400 ja Etelä-Karjalasta 650 asukasta. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Lape-kehittämistyössä.

 

Muutosagentti Hanna Tiirinki, Lape Uusimaa

Muutosagentti Mona Taipale, Lape Etelä-Karjala